Hallintaa hakuradalla ….
Tänään 7.10.2014 oli pitkästä aikaa siis hakutreenit. Koko kesäkausihan on mennyt pääosin jälkikuvioissa, koska niistä tuloksia metsästeltiin. Hakua tehtiin vain ylläpitävänä treeninä, loppukesästä ehdittiin muutaman kerran raunioillekin. Eli enemmän on ollut taukoa haussa kuin treeniä. Tänään oli kojootin ihan ekat treenit hallinnassa! 🙂 Maalimiehiä oli tosin vain kolme, mutta hienosti homma hoitui, vaikka jouduinkin ”sata kertaa” muistuttamaan, että siinä rinnalla nyt oikeesti pitäisi köpötellä ja mennä sinne minne käsi näyttää, vaikka kuinka tietäisit ”oikotien” ihmisen luo.
Tehtiin myös täysin umpipiilossa olevan maalimiehen ilmaisua. Se ei sinällään ole ihan uusi asia, molemmissa PEJÄ-kokeissa oli täysin piiloutuneet löydettävät, eivätkä ne estäneet koiran ilmaisua. Niissä tilanteissa tosin olin itse kovin lähellä koiraa, mutta tänään siis ekaa kertaa nähtiin miten homma hoituu kaukana ohjaajasta. Siinä oli se toinen ison ilon aihe katsella miten koira OIKEASTI varmistaa, että siellä piilossa on ihminen, eikä luota pelkkään ensihajuun aloittaessaan ilmaisua…. joku ”herne” on siis koiran aivoissa liikahtanut 🙂
Mutta vieläkin näkyi ristiriitaisuuden rippeitä kojootin käyttäytymisessä hakuradalla, ei sitä varmaan muut huomanneet, mutta tänäänkin oli pari paikkaa, missä se ”akilleen kantapää” meinasi näyttäytyä…. mutta onneksi vaan meinasi.
