Uuden vuoden kynnyksellä
Talvilomaa vietellen on marras – joulukuu 2014 pääosin kulunut …
Ihan mielenvirkistykseksi on muutamia kertoja käyty rakennusetsinnöissä ja tottista palauteltu pikku osissa mieleen. Ollaan oltu kuin ellun kanat…. 😉
Paljon on myös prosessoitu sitä, mitä on tullut tehtyä ja miten hommaa voisi viedä tästä eteen päin. Pohdittavaa on ollut paljon ja tulee vielä olemaan jatkossakin tuon vahvamielisen ja dominassiin taipuvaisen koiruuden sekä toisaalta niin herkkävaistoisen otuksen kanssa. Vuosi 2014 on ollut aika uskomaton matka, kun tilanne koiran osaamisen suhteen vuoden alussa oli lähellä nollaa. Ajatuksia herättävää on juurikin se, millä vauhdilla kehittymistä alkoi tapahtua ja tuloksia syntyä. Vasta nyt jälkeen päin sitä tajuaa, miten paljon tuossa koirassa on aineksia ja nyt ollaan vasta meidän matkan alussa. Ymmärrys siitä potentiaalista saa ponnistelemaan kohti parempaa ohjausta, koska minä ohjaajana olen se heikoin lenkki tässä tiimissä.
Koekauden päätyttyä, syksystä saakka, on edelleen tehostettu tiimin Ninni&Rambo tiivistä yhteiseloa, on vain ME, kontakti ja laumanjohtajuus avainsanoina arjessa. Koiran mielentila on nyt se, mitä säädellään …. sanoja on vähän, mutta viestit kulkee …. ei ihan nakkitottiksella pääse eteen päin….
Rambon kehityksessä, lähinnä siinä mielentilassa, onkin muutaman kuukauden aikana tapahtunut taas jonkinlainen hyppäys eteen päin, nähdäkseni positiivisessa mielessä. Nöyryyttä ja näkyvää palveluhalukkuutta on tullut roppakaupalla lisää.
Eniten vuosi 2014 on minulle ohjaajana opettanut nöyryyttä, nöyryyttä ja vielä kerran nöyryyttä asioiden edessä. Malttia ja mielen hallintaa sekä myös -voimaa on tarvittu enemmän kuin laki sallii, mutta myös sisukkuutta eli sitä raakaa työtä oli helle tai halla. Aivan omituisiakin koulutuskonsteja on sovellettu joihinkin ongelmiin, koska moni ”normijuttu” ei vaan toimi Rambon kanssa 😀
Olen myös oppinut arvostamaan negatiivista, osin rumastikin annettua, palautetta. Aivan! Koska, kun tarpeeksi kauan miettii, voi löytää vastauksen toisen epäasiallisuuden kautta …. yleensä kaikella on aina tarkoituksensa. Onni on kuitenkin ollut kohdata ihmisiä, jotka ovat jaksaneet yrittää ymmärtää tätä outoa koirakkoa …. tärkeintä ehkä koko tähän astisessa prosessissa on ollut rauha, niin koiralle opetettuna kuin ohjaajankin oikeasti ymmärtää … Mielenkiintoista on ollut myös se, miten tuo koiran mokoma on opettanut treeneissä minua, hyvinkin konkreettisesti osoittanut asioita, joita en ole tajunnut. …ja niitähän on paljon! 😀
Katsellaan siis, mitä ”talviloma” saa aikaan ja miten nämä metodini taas vaikuttavat. Kesän 2015 koekalenteriakin on jo alustavasti suunniteltu. Nyt tosin voi olla hieman korkealentoiset nämä ajatukset tällä emännällä …. ja huomioon otettavaa on myös se, että kaikki voi mennä ihan pommiinkin … Mutta koiran tason mukaan mennään kohti kevättä ja katsotaan sitten, mihin yhteiset rahkeet riittää. Pääasia edelleen on se, että molemmat nautii siitä, mitä tekee! …. ja kojoottia ei saa toimimaankaan kunnolla muulla tavalla, sen on koettava olevansa hyvä mun silmissä ja saatava myös osittain toimia ”omaehtoisesti”.
BH, JK1, PEJÄ-A ja PEJÄ-B saldona tähän saakka 🙂
…. katse, joka laittoi taas ajattelemaan sen takana olevia aatoksia….
